Mitä on värinhallinta?
Mitä ovat ICC-profiilit?

Värinhallinta on prosessi, jolla pyritään otettu kuva sen käsittelyn, tulostuksen ja julkaisun läpi, niin että sen värit säilyvät samanlaisina kaikissa portaissa.

Värinhallintaan ei ole yhtä helppoa ratkaisua, vaan se on huomioitava kaikissa kuvan tuottamisen vaiheissa. Usein tähän liittyy ICC-profiilit, jotka ovat yhtenäinen tapa kertoa kuvan värien käyttäytymisestä. Ne sisältävät tietoa yksittäisen laitteen tai työtilan väriavaruudesta, sen rajoitteista ja ohjaavat konversioita eri profiilien välillä

Värinhallinta on hankalaa ja siinä tulee helposti virheitä. Toisaalta testatulla ja toimivalla värinhallinnalla saadaan kuvatut kohteet juuri oikean värisinä julkaisuihin. Värinhallinasta löytyy muutava kattava opas. Esimerkiksi Bruce Fracerin värinhallintaraamattu on yksi parhaista; tämän suomennokseen on linkki ohessa.

Väriavaruus

Väriavaruus kuvaa niitä värejä, joita laite voi lukea tai esittää. On varsin ymmärrettävää, ettei esimerkiksi auringon kirkkautta voi näyttää paperilla tai edes näytöllä. Myöskään musta ei voi olla äärettömän pimeää. Vastaavasti värien kirkkaissa päissä on rajoituksia siitä, mitä väriarvoja voidaan vielä tulostaa.

Luku- ja tulostinprofiilien väriavaruudet riippuvat käytetystä laitteesta, musteista, papereista jne. Sen sijaan niin sanottujen työtila-väriavaruuksien rajat ovat yleensä sidottuja. Voi olla että käytettävä näyttö ei saa näytettyä työtilan koko väriavaruutta.

Kalibrointi

Usein ensimmäinen vaihe värinhallinnassa on selvittää miten eri laitteet esittävät tai vangitsevat värit. Tyypillisin kalibroitava laite on tietokonenäyttö. Tavoitteena on ensin asettaa näytön asetukset sellaisiksi, että se kykenee esittämään mahdollisimman laajan väri- ja valoisuusalueen. Sitten mitataan, minkälaisena näyttö esittää eri väriarvoilla esitetyt värit. Lopuksi tehdään näytölle tulostusprofiili, jolla muutetaan väriarvot sellaisiksi näytön väreiksi, että ne toistuvat samoin kuin muilla laitteilla.

Vastaavalla tavalla voidaan kalibroida tulostin, painokone tai jokin muu kuvaa tuottava laite. Kuvaa lukevat laitteet, kuten digikamera tai skanneri yleensä kalibroidaan mittaamalla mitä väriarvoja ne tuottavat tunnetuista väripinnoista. Näin voidaan tehdä niille lukuprofiili, jolla voidaan kuva muuttaa muihin profiileihin.

Työtila

Kolmas yleinen profiili on ns. työtila. Tällä tarkoitetaan jotain standardoitua väriavaruutta, jonka ominaisuudet tunnetaan tarkkaan ja josta voidaan helposti muuttaa kuva toisiin profiileihin. Tälläisiä työtilaprofiileja ovat esimerkiksi sRGB tai AdobeRGB. Yleensä työtilaprofiilien väriavaruudet ovat riittävän suuria, jotta niihin voidaan lukea erilaisten laitteiden tuottamia kuvia ja niistä voidaan tuottaa kuvia tulostuslaitteille.

RGB ja CMYK

Digikuvissa useimmiten käytetään RGB-värejä. Tällöin kuva muodostetaan yhdistämällä punaisia, vihreitä ja sinisiä valopisteitä.

Painotekniikassa kuvat yleensä esitetään CMYK-muodossa. Tällöin kuvat muodostuvat syaanin, magentan, keltaisen ja mustan musteen yhdistelminä.

Muunnos RGB:stä CMYK:iin ei ole suoraviivainen, vaan riippuu huomattavasti käytetystä painotekniikasta, musteista ja paperista. Tässäkin mukaan ovat tulleet ICC-profiilit, joita käyttäen saadaan RGB-kuvasta tulostettua CMYK-tulostimella ainakin mahdollisimman samanlainen kuva.

Mikäli kuvaajalta halutaan painokelpoinen CMYK-kuva, niin tähän tarvitaan painon käyttämä ICC-profiili ja täysversio Adobe Photoshop:sta. Jos profiilien hallinta ei ole täysin hanskassa, niin on syytä neuvotella painotyön tekijän kanssa siitä, josko he voisivat tehdä RGB–CMYK -muunnoksen.

Värinhallinnan käyttöönotto

Kun on valittu tarvittavat kuvanluku- ja tulostuslaitteet, selvitetty yhteistyökumppanien värinhallintastandardit ja kalibroitu käytetyt laitteet, joudutaan vielä kiinnittämään koko prosessi yhteen. Ohjelmistoille tehdään tarvittavat asetukset, käyttäjät koulutetaan ja varmistetaan, että kumppanitkin ovat selvillä käyttöönotetuista menetelmistä.

Yksittäisellä valokuvauksen harrastajalle värinhallinnan käyttöönotto tarkoittaa yleensä hänen käyttämiensä tulostimien tai tulostupalveluiden värinhallintavaatimusten selvittämistä, näytön kalibrointia ja Adobe Photoshopin täysversion käyttöönottoa oikeilla varinhallinta-asetuksilla.

Kameran profilointi on mahdollista, mutta harvoin välttämätöntä. Valokuva on valokuvaajan näkemys asiasta ja kuvan värien säätäminen kalibroidulla näytöllä on useimmiten helpompaa kuin kaikkien mahdollisten kuvaustilanteiden kalibrointi. Mikäli tarpeena on kohteen värien täsmällinen toistaminen, vaaditaan tähän sopivan väritargetin kuvaaminen jokaisen kuvaussession alussa. Tämän avulla säädetään RAW-kuville sopiva värikonversio ja tuotetaan kuvat oikeanlaisina kuvankäsittelyyn.