Sanasto

Tähän sanastoon on koottu yhteen kunkin Pikselin numeron sanastoja. Sanasto päivittyy edelleen.

4/3-järjestelmä
Olympus kehitti uuden digitaalisen kamerajärjestelmän, jonka se nimesi 4/3:ksi. Tyypillistä järjestelmälle on mitoiltaan puolet kinoruudusta oleva kenno ja digikennolle optimoidut objektiivit.

6x7
Tämä on yleinen iso filminkoko. Luvut kertovat sivujen pituudet senttimetreissä.

A/D-muunnin
Analogia-digitaali -muunnin. Laite, joka muuttaa kennosta saatavat valonmäärää esittävät jännitearvot numeroarvoiksi. A/D-muuntimen bittimäärä kertoo suurimman luvun, mitä se voi tuottaa. Luku saadaan nostamalla luku 2 bittimäärän ilmoittamaan potenssiin ja vähentämällä 1. Esim 12-bittinen A/D-muunnin tuottaa lukuja nollan ja 4095 (= 2¹²-1) välillä.

AdobeRGB
Väriavaruus, joka on hiukan laajempi kuin sRGB ja josta löytyy enemmän painovärejä. Sinänsä painoväriavaruudet ovat usein pienempiä kuin sRGB:kin.

Analoginen tai digitaalinen kamera
Analoginen = portaaton, liukuva arvo. Digitaalinen = numeerinen, tiettyihin arvoihin rajattu mittaus.
Jos ollaan kovin tarkkoja, niin digitaalikamera mittaa täysin analogisella anturilla valoa, tallettaa valomäärän analogiseksi varaukseksi ja tämä arvo sitten muutetaan numeeriseksi. Filmillä taas hopeakiteet ovat joko mustia tai kirkkaita ja sinänsä kuva digitoituu suoraan. Kiteiden sijainti on satunnainen ja kiteitä on paljon, joten tulos on hyvin analogisen näköinen. Parempi jaottelu olisikin kemiallinen ja sähköinen kamera, mutta eihän se kuulosta niin hienolta.

Anturi
Jotain ilmiötä mittaava komponentti tai laite. Digikameran kennossa olevat anturit mittaavat valon määrää.

Aukko
Kameroissa voidaan valonmäärää säätää kameran etulinssin ja kennon välissä olevalla säädettävällä aukolla. Aukon kokoa kuvataan yleensä ns. f-luvulla, joka tyypillisesti on välillä 1-32. Se merkitään esim. f:5,6 tai f/8. Pieni luku on suurempi aukko, joka päästää enemmän valoa kennolle.

Aukon esivalinta
Kameran kuvaustila, jossa kuvaaja valitsee käytettävän aukon. Kamera mittaa valotuksen ja säätää automaattisesti suljinajan sopivaksi.

Automaattivalotuksen säätö
Kameran kuvatessa automaattisella valotuksen säädöllä voidaan kameraa ohjata käyttämään suurempaa tai pienempää valon määrää. Säätö löytyy useimmista kameroista. Säädöllä voidaan määrätä kamera käyttämään yleensä pari EV:tä enenmmän tai vähemmän valoa.

Yleensä tämä säätö vaikuttaa valotusaikaan. Säätö ei ole ehdoton tapa lisätä kuvan valoisuutta pimeässä. Jos kameran aukot, ajat tai herkkyydet loppuvat, niin kuva tulee joka tapauksessa pimeänä.

Bajonetti
Objektiivin kiinnitys kamerarunkoon. Bajonetti lukitsee objektiivin paikalleen ja välittää ohjauksen kamerasta tarkennukseen ja valotuksen asetuksiin. Bajonettityypit ovat usein kameramerkkikohtaisia.

Bayer-värisuodattimet
Normaalin digikameran kennon anturi mittaa vain valon voimakkuutta. Jotta väritkin saataisiin havaittua, asetetaan anturien eteen värisuodattimia. Yhdellä anturilla voidaan täten mitata yhden värialueen voimakkuutta, muut värikomponentit saadaan viereisten anturien mittauksesta. Yleensä suodattimet asetetaan ns. Bayer-matriisiin, jossa vihreät, punaiset ja siniset suodattimet vuorottelevat.

CCD
Charge Coupled Device
Vanhin ja vieläkin yleisein kennonvalmistustekniikka.

CMOS
Complementary Metal Oxide Silicon
Pitkään käytetty sähköisten mikropiirien valmistustekniikka, jota on alettu käyttämään myös digikameroiden kennojen valmistukseen.

DPI
Dots per inch, mustepisteitä tuumalla

Dark current
Lämpösätelyn aiheuttama virhe kennon keräämässä valoisuustiedossa. Aiheuttaa kohinaa kuvaan.

Densitometri
Densitometri mittaa väriä. Varin sävyä, voimakkuutta ja valoisuutta.

Detalji
Yksityiskohta

Digiscoping
Digikuvausta, jossa käytetään kaukoputkea tai kiikaria 'teleobjektiivina'. Kamera on kiinnitetty kaukoputken okulaariin. LCD-näytön avulla voidaan kuva rajata. Suosittua varsinkin lintuharrastajien parissa - heillä on kaukoputki muutenkin mukana.

Dioptri-säätö
Kameroiden optisen etsimen tarkennusta voi usein säätää. Tällä saadaan korjattua silmän pienet taittovirheet ja etsintä voi käyttää ilman silmälaseja. Säätöä kutsutaan linssisuurennoksen yksikön mukaan dioptri-säädöksi.

Dynamiikka, kennon
Kennon dynamiikalla tarkoitetaan sen kykyä erottaa tummat ja kirkkaat sävyt. Liian kirkas valo 'polttaa' kuvan, sen väriä tai sävyjä ei pystytä enää mittaamaan. Liian tummaa kohtaa ei taas enää pysty erottamaan kohinasta. Dynamiikkaa mitataan kameroissa usein aukkoina. Yksi aukko on valon voimakkuuden kaksinkertaistuminen. Digikameroista saadaan tyypillisesti 4-7 aukon dynamiikka, isokennoisista järjestelmäkameroista ehkä hiukan enemmänkin.

Dynamiikka, kuvan
Dynamiikalla tarkoitetaan sitä valoisuuseroa, jonka kamera pystyy tallettamaan kuvaan. Dynamiikka riippuu kennon suurimmasta valonkeräyskyvystä, kennon kohinasta ja joskus myös numeerisen tallennuksen käyttämästä bittimäärästä.

EV, Exposure Value
EV on valon määrän yksikkö. Yhden EV:n muutos tarkoittaa valon määrän kaksinkertaistumista. Suljinajan kaksinkertaistaminen lisää valoa yhden EV:n. Aukkoluvun kaksinkertaistuminen vähentää valon neljäsosaan.

Yleensä EV:tä käytetään suhteellisena yksikkönä. Esimerkiksi kameran tarkentamista hämärässä kuvatessa voidaan käyttää absoluuttista EV-asteikkoa. Tällöin EV 0 on valo, jolla voidaan kuvata arvoilla ISO100, f/1.0 ja 1 sek oikein valottuneita kuvia.

Epäsuora salamavalo
Salamanvalo heijastetaan seinästä tai katosta valaisemaan kohdetta.

FAT
File Allocation Table - levynvaraustaulukko. Tapa jolla muistikortille tai levylle talletetaan tiedot sen sisältämistä tiedostoista ja siitä mihin kohtaan muistia tieto on talletettu. FAT on alunperin Microsoftin kehittämä tapa tehdä tämä. Siitä on digikamerakäytössä kaksi eri versiota FAT16 ja FAT32. Jälkimmäistä tarvitaan yli 2 gigatavun muistikorteissa. Mikäli tälläistä korttia haluaa käyttää, niin on varmistuttava, että kamera tukee tätä järjestelmää.

Filmin rae
Filmillä kuva muodostuu hyvin pienistä hopeasuolakiteistä joita kutsutaan usein nimellä rakeet. Herkässä filmissä yksittäiset rakeet erottuvat kuvassa ja ne muodostavat kuvasta karhean.

Firewire
Firewire on johdollinen nopea tiedonsiirtoliitäntä. Se vastaa tutumpaa USB-liitäntää. Alunperin Firewireä käytettiin digitaalisen videoaineiston siirtoon, mutta se on yleistynyt myös digikameroissa. USB 2.0 vastaa siirtonopeudeltaan Firewireä.

Flash-muisti
Flash-muistitekniikka mahdollistaa luettavan ja kirjoitettavan muistin, joka säilyttää tietonsa, vaikka käyttöjännite poistuu. Tekniikkaa käytetään yleisesti kameroiden muistikorteissa.

Fotoni
Nykyfysiikka käsittelee valoa pieninä hiukkasina, joita kutsutaan fotoneiksi. Näillä ei ole painoa, vaan ainoastaan energiaa valon muodossa. Muunmuassa valodiodilla voidaan todeta, että valo saapuu pieninä osasina eikä jatkuvana virtana.

Fps
Frames per second, kuvaa sekunnissa - sarjakuvauksen nopeusyksikkö.

Full Frame -kenno
Kennossa ei ole sähköistä suljinta, jolla kerätyt varaukset suojattaisiin valolta. Koko kennon pinta-ala voidaan käyttää valoakerääviin antureihin.

Haarukkamainen kuvanrajain
Vedenalaisessa makrokuvauksessa käytetään apuvälineenä rautalangasta taiteltua rajainta. Se on suorakulmainen U-muotoinen kehys, joka sijoitetaan varren päähän objektiivin eteen. Kamera on tarkennettu niin, että kohde on terävä, kun se on heti rajaimen takana. Kehys näyttää kuvan rajat. Näin voidaan kuvata nopeasti ilman erillistä tarkennusta ja tähtäystä etsimestä.

Histogrammi
Kuvan valoisuusarvot esitetään pylväskaaviona, jossa vasemmalta oikealle esitetään pikselien määrät tummimista vaaleimpiin. Kamerasi voi näyttää histogrammin jo tähtäysvaiheeessa tai otetulle kuvalle. Tästä on helppo tarkistaa onko kuva valottunut liian tummaksi tai vaaleaksi.

IDE
Intergrated Drive Electronics on oikeastaan yleisnimi kovalevyjen liitäntäpiireille. Yleensä IDE-liitännällä tarkoitetaan ATA IDE:ä joka on 40 piikkinen liitäntä AT-PC:ssä käytetylle kovalevyliitännälle. Tätä samaa liitäntää käytetään nykyään Compact Flash -muistikorteissa.

ISO-herkkyys
Digikameran kennon herkkyyttä valolle voi säätää. Kuva saadaan valottumaan lyhyemmällä valotusajalla nostamalla herkkyyttä. Herkkyyden nosto kuitenkin lisää kuvan kohinaa. Tämä näkyy kuvassa lumisademaisena häiriönä. Periaatteessa ISO 50-100 on sopiva ulkokuviin päivänvalossa ja ISO 200-800 sisäkuviin.

Interferenssi
Aaltoliikkeen käsite, jossa toisiaan lähellä olevat suuret taajuudet saavat aikaan pienitaajuuksisia yhdistelmiä, jotka erottuvat helpommin tai häiritsevästi signaalista.

Kun valon aallonpituus lähestyy kennon pikselin kokoa, niin niiden yhteisvaikutuksena kuvaan ilmestyykin näkyviä virheitä esimerkiksi ylimääräisiä värijuovia tms.

Interline Transfer -kenno
Kennon on luotu sähköinen suljin - kerätyt varaukset siirretään valolta suojattuihin siirtorekistereihin. Kennon pinta-alasta puolet kuluu sulkimeen.

JFET
Junction Field Effect Transistor
Nikonin D2H-kamerassaan käyttämä kennonvalmistustekniikka. Vastaavanlainen nimike kuin CCD tai CMOS.

Kameran ja aiheen välinen kuvakulma, camera angle
Mistä suunnasta aihetta kuvataan: Päältä, yläviistosta alaviistosta, alta, suoraan edestä tai vinosti sivulta?

Kalansilmälinssi
Kalansilmälinssillä voidaan ottaa kuva lähes puolipallon kokoiselta kuva-alalta.  Lopputulos näyttää huomattavan vääristyneeltä reuna-alueiltaan. 

Kehys
Joko valmiina luonnossa oleva tai visuaalisesti kuvan reunoille tehty alue, joka rajaa kuvan pääaiheen keskelle kuvaa.

Kohina
Digikuvan kohina syntyy kennon epätarkkuuksien ja sähköisten häiriöiden seurauksena. Kuvan pikseleiden arvot eivät olekaan aivan tarkkoja, vaan niissä esiintyy satunnaisia heilahteluja. Tämä näkyyn kuvan tasaisissa väripinnoissa eräänlaisena 'lumisateena'. Varsinkin kuvan tummat kohdat voivat kärsiä kohinasta. Kohina lisääntyy ISO-herkkyyttä nostettaessa ja valotusaikoja pidennettäessä.

Kompaktikamera
Kompaktikameralla tarkoitetaan kameraa, jossa kaikki tarvittava on yhtenä kiinteänä kokonaisuutena. Toisin sanoen linssi ei ole vaihdettavissa ja kamera on usein pienempikokoinen, ainakin isoon taskuun mahtuva. Sanaa käytetään usein järjestelmäkameran vastakohtana. Taskukameralla useimmiten tarkoitetaan selkeästi pientä kameraa, joka mahtuu jo housujen tai paidan taskuun.

Kondensaattori
Elektroninen komponentti, joka voi varastoida sähkövarausta. Eräänlainen pieni akku, mutta varausta ei muuteta kemialliseksi energiaksi.

Kontrasti
Kontrasti tarkoittaa kuvan vaalean ja tumman erottumista toisistaan. Pienikontrastinen kuva vaikuttaa harmaalta. Jos kuvassa on liian suuret kontrastit, niin varjoisat kohdat ovat jo liian pimeitä. Histogrammissa pienikontrastinen kuva näkyy kapeana kiilana. Jos kuvassa on liian kirkkaita ja tummia kohtia, niin histogrammi levittäytyy vasemmalle ja oikealle reunoille.

Konversio, konvertointi
Muuttaminen muodosta toiseen.

Kromaattinen aberraatio
Kameran objektiivi voi taittaa eriväristä valoa hiukan eri kohtaan. Tämä tulee usein esille kuvan reuna-alueilla, jossa terävissä tumman ja vaalean reunoissa näkyy punaisia varjoja. Digikameran kennon rakenne ja värien interpolointi voi vahvistaa tätä ilmiötä. Ilmiötä kutsutaan joskus myös purppurareunaisuudeksi.

Kultainen leikkaus
Kuvan pinta-ala jaetaan pysty- ja vaakatasossa kolmeen osaan. Jakavien viivojen leikkauspisteet muodostavat kultaisen leikkauksen pisteet.

Kylläisyys-näköistystapa
Saturation render intent. Väriavaruuksien muuntotapa, jossa tavoitteena on viedä väri värialueen äärirajoille, mahdollisimman kylläisiksi. Tälläinen sopii esimerkiksi esitysgrafiikkaan, mutta varsin huonosti valokuviin.

Käsivaralta kuvaaminen
Käsivaralta kuvataan ilman jalustaa tai muuta tukea, tukien kameraa pelkästään käsin.

Käyräsäätö
Curves-säätö. Säätö, jolla voidaan värien toistokäyrää muuttaa. Värin toistumista voidaan säätää valoisuuden tai sävyn mukaan portaattomasti.

LCD
Nestekidenäyttö (Liquid Crystal Display)

Li-Ion
Litiumi-Ioni
Akkukemia, jolla voidaan tuottaa kevyitä ja suurikapasiteettisia akkuja. Li-Ion akuissa on 3.6 V nimellisjännite ja lataus vaatii erikoistuneen laturin. Siksi niitä ei tehdä AA-paristokokoisina, vaan yleensä akut ovat laitekohtaisia.

LPI
Lines per inch, linjoja tuumalla.

Laukaisuviive
Aika, joka kuluu laukaisimen painamisesta varsinaiseen kuvan valottamisen alkuun. Sähköisissä kameroissa aikaa kuluu valotus- ja tarkennusautomatiikkaan. Useimmissa digikameroissa tarkennuksen voi tehdä painamalla laukaisin puoleen väliin. Pitämällä laukaisin tässä ja painamalla vasta sopivan hetken tultua, voidaan laukaisuviive kutistaa hyvin lyhyeksi.

Lomitus
Lomitetussa videokuvassa piirretään ensin joka toinen vaakarivi ja sitten väliin jääneet rivit. Hitailla kuvanpäivitysnopeuksilla kuva ei välky niin pahasti, mutta sisältää enenmmän liike-epätarkkuutta.

Haarukkamainen kuvanrajain
Vedenalaisessa makrokuvauksessa käytetään apuvälineenä rautalangasta taiteltua rajainta. Se on suorakulmainen U-muotoinen kehys, joka sijoitetaan varren päähän objektiivin eteen. Kamera on tarkennettu niin, että kohde on terävä, kun se on heti rajaimen takana. Kehys näyttää kuvan rajat. Näin voidaan kuvata nopeasti ilman erillistä tarkennusta ja tähtäystä etsimestä.

Makrokuvaus
Makrokuvauksessa pyritään saamaan kuvauksen kohde esille luonnollista kokoa isompana.
Alkuperäisen määritelmän mukaisesti makrokuvauksessa pyritään kohde saamaan filminegatiiville suurempana kuin alkuperäinen. Digikameroiden kennon ollessa melkolailla pienempi kuin kinofilmiruutu, on määritelmää pyöristetty kattamaan lähes kaikki lähikuvaus.

Makro, makro-objektiivi
Objektiivi, joka on suunniteltu siten, että sillä voidaan tarkentaa tarpeeksi lähelle makrokuvien ottoa varten. Objektiivin avulla voidaan ottaa kohteesta kuvia, jossa se esiintyy luonnollista kokoa isompana.

Maskeeraaja
Maskeeraaja suunnittelee ja luo meikeillä erikoisefektejä mallin kasvoille ja vartaloon. Tavoite on muuttaa ulkonäköä.

Meikkaaja
Meikkaaja ehostaa meikeillä kasvojen kauneutta. Tavoitteena on enintään piilottaa ihon virheitä.

Microdrive
Microdrive on alunperin IBM:n kehittämä ja nyttemin Hitachin tuottama kovalevy, joka on pienennetty mahtuvaksi type II Compact Flash -muistikortin kuoriin. Näin voidaan tehdä edullinen ja suurikapasiteettin muistiväline, jota voidaan käyttää digikameroissa ja muissa pienissä mobiililaitteissa.

Mikrolinssi
Kennon anturin eteen rakennettu linssi, joka kerää valoa koko anturin alalta ja kohdistaa sen pienempialaiseen valodiodiin.

Milliampeeritunti, mAh
Akkujen varausmäärän mittayksikkö. Tyypillisesti AA-kokoisissa nikkelimetallihydridiakuissa varausmäärä on n. 1800-2000 mAh.

Mittaetsinkamera
Kamera, jonka optinen etsin katsoo kameran ‘läpi’. Etsin näkee kohteen omasta aukostaan.

Monopodi
Yksijalkainen jalusta. Monopodi tukee kameraa ylös-alas -suunnassa, mutta ei sivuttain.

NiMH
Nikkeli-Metalli-Hydridi
Akkukemia, jolla nykyään tuotetaan ehkä parhaat AA-kokoiset akut. Vastaavanlaisia tekniikoita ovat NiCd (nikkeli-kadmium) ja Li-Ion (litiumioni).

Näytön gamma
Kuvaputkinäyttö ei toista valoisuusarvoja suoraan verrannollisena sen ohjaussignaaliin. Näyttö tummentaa keskisävyjä tumman ja valoisan pään pysyessä samana. Televisiotekniikan alkuaikoina tämä päätettiin korjata vahvistamalla keskisävyjä jo tv-kameroissa. Korjaus tehdään kaavan mukaan, jossa eksponenttina on ns. gamma-kerroin.

Kuvaputken luonnollinen gamma on n. 2,5. TV- ja digikameroissa tehdään tälle vastakkainen korjaus, jonka gamma on 2,2. Kuvaputkinäytöt ovat kehittyneet ja nykyään suositellaan, että näillekin asetettaisiin gammaksi 2,2, jolloin periaatteessa kuvan sävyjen pitäisi näkyä oikeanlaisina.

Objektiivin kuvakulma, field of view
Se sektorin kulma, joka näkyy kennolle valottuneessa kuvassa. Objektiivin polttoväli ei suoraan mittaa kuvakulmaa vaan lisätietona tarvitaan kennon tai filmin mitat. Jos ei puhuta makrokuvauksesta, niin näkyvä kuvakulma voidaan laskea kaavalla:
kuvakulma = 2 x arctan(kennon läpimitta / (2 x polttoväli))

Palkkikamera, paljekamera. 
Palkkikamerassa linssi ja filmitaso ovat peräkkäisillä levyillä. Levyt on kiinnitetty kiskoon, jota pitkin niitä voidaan liikutella. Linssin ja filmin väli on suojattu valolta useimmiten jonkinlaisella haitarirungolla, "palkeella". Kuvaa voidaan tarkentaa tarkasti ja filminä voidaan käyttää monenlaisia suuria kokoja. Lisäksi, jos linssiä ja filmitasoa voidaan myös kääntää, niin kameralla voidaan korjata perspektiivivirheitä ja muuttaa syväterävyyttä.

Panoraamakuva
Panoraamakuvassa pyritään esittämään leveä (tai joskus korkea) siivu maisemaa samassa kuvassa. Kuva joko kuvataan erittäin leveän kuvan ottamiseen tarkoitetulla kameralla tai sitten otetaan useita kuvia vierekkäin ja liitetään nämä kuvat kuvan jälkikäsittelyssä yhteen.

Peiliheijastuskamera, peilietsinkamera, SLR
Kameran etsin näkee kameran objektiivin läpi. Tämä toteutetaan siten, että objektiivin takana on vino peili, joka ohjaa kuvan ylös etsimeen. Kuvanoton ajaksi peili kääntyy syrjään ja valo pääsee sen takana olevalle kennolle tai filmille.

Perspektiivi
Vaikutelma kuvan kohteiden välisistä suhteista ja etäisyyksistä kolmiulotteisessa avaruudessa. Riippuu pääasiassa kameran etäisyydestä kohteeseen.

Perspektiivivääristymä
Kun kohdetta kuvataan hyvin läheltä laajakulmalla, syntyy kuvaan hiukan epätodellinen perspektiivi. Ihmissilmä ei ole tottunut katsomaan asioita tälläisestä kulmasta. Perspektiivin sanotaan vääristyvän.

Piirtokyky
Piirtokyvyllä tarkoitetaan pienien yksityiskohtien toistumista terävänä. Objektiivin huono piirtokyky voi aiheuttaa yksityiskohtien sumentumista varsinkin kuvan reuna-alueilla. Kennon piirtokyky yleensä liittyy sen antureiden määrään, tosin kameran sisäisellä kuvankäsittelyllä voidaan asiaan vaikuttaa.

Pistemittaus
Kameran valonmittaustapa, jossa valo mitataan vain yhdestä pienestä alueesta. Tällä pyritään varmistamaan juuri oikea valotus kohteessa. Mittaus tehdään esimerkisi vain kohteen kasvoista.

Pikseli
Pixel-sana tulee sanoista Picture Element, 'kuvapalanen'. Se on kuvatiedoston pienin osa - yhden kuvapisteen väri, valoisuus ja läpinäkyvyys. Digikameran kennon antureitakin kutsutaan pikseleiksi. Pohjimmiltaan tässä nimeä käytetään väärin, koska yhden kuvatiedoston pikselin luomiseen tarvitaan useita kennon antureita.

Pimiö
Kehittämätön filmi tai valokuvapaperi mustuu, jos se joutuu valolle alttiiksi. Kuvattu filmi on kehitettävä pimeässä huoneessa, jota kutsutaan pimiöksi.

Pinnakkaiskuvat
Filminegatiivista voidaan tehdä paperikuva helposti niin sanottuna pinnakkaisena. Kehitetty negatiivi asetetaan valokuvapaperin pinnalle ja valaistaan negatiivia sopiva aika. Negatiivin läpäisemä valo valottaa paperin. Kuvasta tulee saman kokoinen kuin negatiivista. Suuremmilla filmiformaateilla voidaan pinnakkaiskuvaa käyttää sellaisenaan. Kinokoon filmillä saadaan tällä tavalla nopeat vedokset.

Portfolio
Edustava kokoelma omista kuvaustöistä. Voidaan totetuttaa vaikkapa kansiona, jota on helppo esitellä työnantajille tai vastaaville.

Potentiaali
Potentiaaliksi kutsutaan jännitettä kahden eri pisteen välillä. Kennossa puhutaan ns. potentiaalivalleista. Näissä muodostetaan kennon siirtorekisteriin paikallinen vastakkainen jännite, joka estää kerätyn varauksen siirtymisen vapaasti pitkin rekisteriä. Kun valleja liikutetaan aaltomaisesti pitkin rekisteriä, niin varaukset liikkuvat mukana vallien välissä.

Potretti
Tulee sanasta 'portrait': kuva, muotokuva. Yleisesti ehkä ihmisten muotokuva, mutta sopinee hyvin tarkoittamaan enemmän vapaasti otettua kuvaa ihmisestä tai ihmisjoukosta.

PPI
Pixels per inch, pikseleitä tuumalla.

Prepress
Painotyön taittamisen ja painon välinen käsittely. Sisältää usein tiedostomuotojen konvertointia, väriprofilointia ja värierottelun (eri painovärien erottelun ja rasteroinnin).

Punasilmäisyys
Kameran oma salama on lähellä linssiä. Tällöin salaman valo heijastuu helposti silmän pohjasta ja näkyy kuvissa kirkkaana punaisuutena ihmisten silmissä.

Puskurimuisti
Digikamera tuottaa varsin paljon kuvadataa, varsinkin sarja- tai videokuvauksessa. Muistikortit eivät pysty tallettamaan tietoa samalla nopeudella. Tämän vuoksi kuvat talletetaan ensin kameran omiin hyvin nopeisiin puskurimuisteihin, joista ne voidaan kirjoittaa hitaammalla vauhdilla kortille.

Pystykuva
Yleensä kuva ei ole neliön muotoinen vaan toinen reuna on lyhyempi ja toinen pitempi. Kun kuva on otettu lyhyempi reuna ylöspäin, kamera käännettynä pystyyn, kutsutaan sitä pystykuvaksi.

Rae, rakeisuus
Filmin ominaisuus, joka aiheuttaa, että kuvassa alkaa näkyä väri 'möykkyinä'. Filmillä värit ja valoisuus muodostuu aina pienistä hopeasuolakiteistä, mutta kun filmin herkkyys kasvaa, nämä alkavat keräytyä suuremmiksi rakeiksi, jotka erottuvat silminkin.

Rengassalama
Salama joka sijoitetaan kameran objektiivin ympärille. Näin salaman valo saadaan suunnattua aivan objektiivin edessä olevaan kohteeseen.

Repro
Reproduktion, kuvan kopiointilaitos. Ennen ja vieläkin reprojen päätyö oli muuttaa paperikuvat ja diat painotyön tarvitsemiksi tiedoiksi, nykyään työnkuva on laajentunut digitaalisen kuvan myötä.

Resoluutio
Tarkkuus - yleisesti jonkun ilmiön määrän mitattavuus jonkun toisen mitan suhteen. Tulostetussa digitaalisessa kuvassa tulostusresoluutiolla tarkoietetaan pikseleiden määrää pituusmittayksiköllä.

RIP-ohjelma
Raster Image Prosessing, rasterointiohjelma. Ohjelma, joka muuttaa kuvan pikselit tulostettavaksi rajatun mustemäärän avulla. Mustepisteitä tulostetaan vieriviereen ja niiden värit sekottuvat silmässä pikselin väriksi. RIP-ohjelma muodostaa kuvaan oikean määrän väripisteitä oikeaan järjestykseen.

Salamakenkä
Tavallinen salamalaitteen kiinnitystapa. Kamerassa on kiskot, joihin salaman jalan urat kiinnittyvät. Sähköiset kontaktit ovat kengän keskellä jalan alla. Toinen tapa kytkeä salama on käyttää johtoa ns. PC-liitännöin.

Salaman ohjeluku
Salaman teho esitetään usein ohjeluvun avulla. Pienien kameroiden salamoissa tämä on 9-12 luokkaa ja ulkoisissa salamalaitteissa 30-50 luokkaa. Jakamalla ohjeluku kameran käyttämällä aukolla saadaan salaman maksimikäyttöetäisyys ISO100-herkkyydellä.

Sisätarkenteinen objektiivi
Kameran tarkennus tapahtuu objektiivin sisällä siirtyvillä linsseillä. Tällöin ei objektiivi pitene tai etulinssi pyöri.

Skannausresoluutio
Erotuskyky. Kuinka paljon erillisiä värinäytteitä pituusmittayksiköllä voidaan lukea kuvanlukijassa.

Skripti
Komentojono, sarja yksittäisiä toimintoja, joista on rakennettu joku monimutkaisempi toiminto. Skripti voidaan usein tallettaa ja käyttää myöhemmin uudestaan.Suuri kuvajoukko voidaan käsitellä toistamalla skripti kullekin kuvalle.

Slow sync, yökuvaustila
Tällä termillä yleensä tarkoitetaan salaman ja pitkähkön valotusajan yhdistämistä. Salama valaisee pääkohteen ja pitkä valotusaika saa taustankin näkymään.

sRGB
Väriavaruus, joka pyrkii suunnilleen mallintamaan normaalin putkinäytön esittämään värialuetta.

Staattinen sähkö
Staattista sähkö on varausta joka yleensä muodostuu niin sanotun hankaussähkön avulla esimerkiksi ihmiseen. Tämä varaus saattaa purkautua suurijännitteisenä mutta pienitehoisena kipinänä johonkin johtavaan esineeseen. Yleensä tämä tuntuu vain nipistyksenä, mutta tiiviisti pakattu elektroniikka voi rikkoutua sen vaikutuksesta.

Still-kuva
Valokuva. Vastakohta liikkuvalle videokuvalle.

Suljinaika, valotusaika
Aika, jonka kamera pitää suljinta auki päästäen kennolle valoa. Yleensä välillä 1 - 1/1000 sek. Vähemmässä valossa suljinta pidetään pidempään auki, jotta kuva valottuisi. Kirkkaassa valossa taas aika voi olla hyvinkin lyhyt, jottei kuva ylivalottuisi.

Suodintehoste, -efekti
Kameran objektiivin eteen voidaan laittaa erilaisia suodattimia, joilla voidaan muuttaa kuvan värejä tai valoisuutta. Vaikka mustavalkokuvauksessa värillisistä suodattimista ei tuntuisi olevan apua, ne kuitenkin muuttavat eri väristen pintojen korostumista lopullisessa kuvassa.

Suora salamavalo
Salamavalo kohdistetaan suoraan kamerasta kohteeseen.

Syväys
Syväys on kuvankäsittelytermi, jolla tarkoitetaan kuvan kohteen irroittamista kuvaustaustasta ja siirtämistäuuteen taustakuvaan.

Synkronointiaika, täsmäysaika
Jotta salamavalo valaisisi koko kuva-alan, täytyy kameran sulkimen olla kokonaan auki salaman välähtäessä. Verhosuljin toimii siten, että se on kokonaan auki vain tiettyyn suljinaikaan asti. Tätä pienintä suljinaikaa kutsutaan salaman täsmäysajaksi.

Synkronointijohto, täsmäysjohto
Kun käytetään etäällä olevaa ulkoista salamaa, täytyy oikea laukaisuhetki välittää jotenkin sille. Yleisin tapa on liittää salama kameran salamaliitäntään johdolla. Yleensä kameran päässä johto liitetään ns. PC-liitäntään, pieneen pyöreään liittimeen.

Telakka
Digikameran telakalla tarkoitetaan telinettä, johon kamera voidaan laittaa latautumaan. Samalla kamerasta voidaan siirtää kuvat tietokoneeseen telakkaan kytkettyä USB-johtoa myöten.

Telejatke
Telejatke lisää objektiivin polttoväliä. Esimerkiksi 2x-telejatke muuttaa 200mm polttovälin objektiivin 400 milliseksi tai 100-300 mm zoomobjektiivin, 200-600 milliseksi. Järjestelmäkameroissa telejatke sijoitetaan kameran ja objektiivin väliin, kompaktikameroissa objektiivin eteen.

Terävyysalue
Kamera tarkentaa kuvan teräväksi vain tietyltä yhdeltä etäisyydeltä. Lähempänä tai kauempana kuva sumentuu. Sumentumisen nopeus riippuu kohteen etäisyydestä, aukosta ja polttovälistä. Riippuen kuvalle asetetusta tarkkuusvaatimuksesta ja lopullisesta kuvan koosta, silmä näkee tietyn etäisyysalueen tarkennusetäisyyden ympärillä terävänä. Tätä aluetta kutsutaan terävyysalueeksi (engl. depth of field).
Terävyysalue pienenee kun aukkoa suurennetaan (f-luku pienenee).
Terävyysalue pienenee kun etäisyys pienenee.
Terävyysalue pienenee kun polttoväli kasvaa.

Terävöitys
Kun kuvassa olevat viivat tai pintojen reunat näyttävät sumeilta, niitä voidaan terävöittää. Tällöin kuvassa olevien värirajojen kontrastia lisätään. Tuloksena on, että kuva näyttää selväpiirteisemmeltä. Terävöitys ei auta tärähtäneeseen tai huonosti tarkentuneeseen kuvaan.

Tungsten
Hehkulamppu englanniksi. Löytyy usein digikameroiden valkotasapainoasetuksista.

Täytesalama
Salaman valoa käytetään täydentämään jo muutenkin kuvaukseen riittävää ympäröivää valoa. Täytesalamalla yleensä valaistaan varjoon jääviä paikkoja.

Ultraäänimoottori
Ultraäänimoottorissa on kaksi rengasta joita pyöritetään toisiinsa nähden ohjaamalla niihin sopivan taajuista sähkövirtaa. Moottori on kevyt, pieni ja hiljainen. Lisäksi se voidaan rakentaa suoraan objektiivin linssien ympärille, eikä muita liikkuvia osia tarvita. Moottoria käytetään automaattitarkennuksen ohjaamiseen.

Vakaaja, kuvanvakaaja, stabilisaattori
Kuvanvakaajan tehtävänä on tasoittaa kameran tärähdyksiä. Kamerassa on tunnistin, joka havaitsee kameran liikkeen. Liikettä vastaten liikutetaan kameran optiikkaa tai kennoa, jotta kuva muodostuisi ilman epäterävyyksiä. Yleensä vakaajan kanssa voidaan käyttää 2-8 kertaa pitempiä valotusaikoja käsivaralta kuvatessa.

Vallitseva valo
Tällä tarkoitetaan sitä ympäröivää valoa, jota ei tehdä erikseen valokuvausta varten. Päivänvalo, sisätilojen normaali valaistus tms.

Valodiodi
Sähköinen komponentti, joka päästää varausta lävitseen sitä paremmin mitä valoisammassa komponentti on.

Vastavalo
Vastavalolla tarkoitetaan valoa, joka tulee suoraan kohteen takaa.

Vastavalosuoja
Vastavalosuoja on objektiivin ympärille kiinnittyvä kehys, joka estää vinosti edestä tulevan valon osumisen etulinssille. Etulinssille osuva valo voi aiheuttaa kuvaan valoläikkiä tai harsoa. Suoja ei näy kuvassa, eikä estä suoraan kuvaan osuvan valon aiheuttamia heijastumia tai ylipalamista.

Vastavärit
Vastaväreiksi sanotaan niin sanotun väriympyrän vastakkaisilla puolilla olevia värejä. Tälläisiä pareja ovat mm. punainen ja vihreä, keltainen ja violetti, sininen ja oranssi. Vastavärit erottuvat erittäin vahvasti toisistaan.

Vinjetointi
Kuvan nurkkien tummeneminen. Syynä voi olla objektiivin valotehon heikkeneminen kuvan reunoja kohden, valon vino tulosuunta digikennolle tai jopa fyysinen este objektiivin reunoilla - esimerkiksi suodattimen reuna.

Väriavaruus
Väriavaruus kertoo sen osan väreistä, joka voidaan toistaa. Mikään laite ei pysty tuottamaan kaikkia värejä. Osa on liian kirkkaita tai liian tummia, osaa ei vain voida toistaa kunnolla.

Värilämpötila
Värilämpötila kuvaa valkoisen valon väriä. Termin nimi tulee siitä, että väriä verrataan hehkuvan metallikappaleen väriin. Mittayksikkönä onkin lämpötilan yksikkö Kelvin. Hehkulampun värilämpötila on noin 3500 kelviniä, auringonvalon noin 6500, siniseltä taivaalta tuleva valo jopa 9500 kelviniä.

WLAN
Wireless Local Area Network
Langaton verkkotekniikka, jota käytetään toimistoissa ja kodeissa. Erilaiset kannettavat tietokonelaitteet saadaan varsin nopeaan verkkoon keskenään.

Workflow
Työnkulku, jokin järjestelmällinen tapa tehdä tietty työtehtävä.

Ylivuotaminen, blooming
Kennon anturin saadessa liikaa valoa, siinä muodostuva varaus voi valua potentiaalivallin yli seuraavaan pikseliin ja jopa eteenpäinkin. Tällöin palanut osa muodostaa kuvaan juovan.